Ensimmäinen vaihe
Raamatun synnyssä
oli peruskertomuksen
tallentaminen.
Jumala käyskenteli Paratiisissa
ja keskusteli Maan valtiaaksi
asetetun Aadamin kanssa.
Silloin Jumala kertoi Aadamille
syntyjä syviä.
”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.”
Tuossa ei ole mitään päivittämistä.
Aadam kopioi tuon tallennuksen
puhumalla asiasta Seetille.
Ja näin Raamatun peruskertomus
(Gen 1-2:3)
tallentui aina seuraavalle sukupolvelle.
Ja lopulta koko Genesis
tallennettiin kirjalliseen muotoon
Mooseksen toimesta,
joka oli saanut huippukoulutuksen
Egyptin hovissa.
Moosekselle hänen äitinsä
oli kertonut kaiken siten,
kuin sukupolvelta toiselle oli
kerrottu.
Ja niin Mooses Pyhän Hengen johtamana
tallensi Genesiksen kirjalliseen muotoon.
Eikä siinä ole mitään päivitettävää.
Jumalan Sanassa
ei ole yhden yhtäkään virhettä.
Mutta päivityksiä
on tapahtunut koko ajan
siinä mielessä,
että ihmiskunta on ollut
yhä uudestaan ratkaisun paikalla.
Ensimmäisenä ratkaisun paikalla
oli ensimmäinen ihminen,
Ensimmäinen Aadam.
Jumala ilmoitti Aadamille
perustuslakinsa,
jonka rikkomisesta seuraisi kuolema.
”Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen:
’Syö vapaasti
kaikista muista paratiisin puista,
mutta hyvän- ja pahantiedon puusta
älä syö,
sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt,
pitää sinun kuolemalla kuoleman’.”
Jos Aadam olisi ohittanut
kielletyn puun
ja syönyt viereisestä Elämän puusta,
ei meillä olisi Raamattua,
eikä paholainen olisi enää riesanamme.
Mutta kun Ensimmäinen Aadam
söi kielletyn hedelmän,
ja synti ja kuolema astui maailmaan,
käynnistyi pelastussuunnitelma,
josta nyt voimme lukea Raamatusta.
Tuo pelastussuunnitelma
piti sisällään Viimeisen Aadamin,
eli Jumalan Pojan,
joka tuli lihasta ja verestä osalliseksi,
voidakseen toimia
sukulunastajana
ja maksaa
Ensimmäisen Aadamin
syntivelan.
Ja niin Genesis sai
peruskertomuksen jälkeen
10 jatkokertomusta.
Ja sitten Toora sai Genesiksen
jatkoksi neljä muuta kirjaa.
Jumala valitsi yhden kansan,
josta Pelastaja tulisi maailmaan.
Ja lopulta koko Vanhan Liiton kirja
eli Vanha Testamentti tuli päätökseensä.
Se kertoo Jumalan ja yhden kansan
välisestä liitosta.
Tuon yhden kansan Jumala
varjeli laillaan täystuholta.
Ja niin Jumala saattoi tuon
yhden kansan kautta tuoda
maailmaan Pelastajan.
Ja niin tuli lopulta aika
Vanhassa Liitossa luvatulle
Uudelle ja paremmalle liitolle.
”Totinen valkeus,
joka valistaa jokaisen ihmisen,
oli tulossa maailmaan.
Maailmassa hän oli,
ja maailma on hänen kauttaan
saanut syntynsä,
ja maailma ei häntä tuntenut.
Hän tuli omiensa tykö,
ja hänen omansa
eivät ottaneet häntä vastaan. ”
Siis Israel ei ottanut Messiastaan vastaan.
Ja niin tuli taas päivitys asioiden kulkuun.
Tähän väliin tuli ylimääräinen
pakanoiden armotalouskausi.
Ja tämän evankeliumin
Jeesus antoi Paavalille tiettäväksi.
Uusi Testamentti tuli päätökseensä,
kun Jeesus ilmoitti Johannekselle
ilmestyksessä,
miten nyt kaiken jälkeen tulee
lopun tapahtumat menemään.
Ensin Jeesus kertoi
nyt meneillään olevasta seurakuntakudesta
(Ilm 2-3).
Ja sitten siitä,
mitä tämän jälkeen on tapahtuva
(Ilm 4- ).
Ilmestyskirja on siis
viimeinen päitys koko Raamattuun.
Siinä mainitaan myös
1000 vuotta pitkä aikajakso,
joka on ihmiskunnan historiassa
seitsemäs millennium.
Silloin toteutuu myös
kaikki se ihanuus,
mitä Israelin kansalle on luvattu
Vanhan Liiton puolella.
Israel on sillon pää eikä enää häntä.
Tuo seitsemäs päivä on
iki-ihana 1000 vuotta kestävä
Herran valoisa loistava päivä,
jolloin paholainen on sidottuna
syvyyden kahleilla
ja Jeesus Kristus hallitsee.
Silloin tämä nykyinen maailma
on alkuperäisessä asetelmassaan.
Edes eläimet eivät enää tapa
eivätkä syö toisiaan.
Ja kaiken tämän jälkeen
Jumala luo Uudet taivaat ja Uuden maan.
Siitä päivityksestä
meille ei ole paljon kerrottu.
Mutta aivan Ilmestyskirjan
loppulehdellä sanotaan:
”Eikä yötä ole enää oleva,
eivätkä he tarvitse
lampun valoa eikä auringon valoa,
sillä Herra Jumala on valaiseva heitä,
ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.”
Siis tämä 6000 vuotta
kestänyt tragedia
on vihdoin saanut vanhurskaan päätöksensä,
ja paholainen omiensa kanssa
on eristetty ikuiseen karanteeniin.
Rauha Rakkaus ja Sopusointu täyttää
taivaat ja maan.
Ja me ihmislapset teemme sitä,
mikä jo alussa
ihmislasten tehtäväksi annettiin.
Vallitsemme Jumalan luomakuntaa.
Jo Aadam antoi aikanaan
nimet kaikille
kaikille metsän eläimille
ja taivaan linnuille.
Mutta näistä Uusista taivaista
ja uudesta Maasta
meille ei paljon kerrota.
Mutta silloin ei enää
ole synkkää taivasta erottamassa
Taivasta ja Maata,
vaan Taivaallinen Jerusalem
laskeutuu alas Jumalan taivaasta
Uuden Maan päälle
ja niin Jumalan Maja
on ihmisten keskellä aina ja ikuisesti.