Siten kuin edellä kerroin
Pojan eli Esikoisen
jonka oli kuoltava nisunjyvän lailla
matka Isän kotoa ristille on paljastettu
jo tuossa Raamatun ensimmäisessä Sanassa,
joka alkaa kirjaimella/kuvalla
ב -> Talo / Koti
ja päättyy kirjaimeen/kuvaan
ת -> Risti
Eli Jeesus kulki tuon matkan
ensin taivaasta alas maan päälle
ja sitten kuoleman ja tuonelan voittaneena
takaisin Isän Kotiin.
Tuon matkan
eli ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen väliin
jää kirjainyhdistelmä
ראשי -> Pää
Tuo Raamatun ensimmäisen Sanan ydin
rosh tarkoittaa Päätä.
Se on tuossa taivutusmuodossa roshi
Eli matkan ensimmäinen vaihe Isän kotoa ristille
vaati sen, että Pojan päähän iskettiin orjantappurakruunu,
johon tuon ensimmäisen Sanan jälkiosa viittasi.
Mutta matkan toinen vaihe
takaisin Isän kotiin
merkitsi sitä,
että Poika asetettiin kaiken Pääksi
siihen asemaan,
mihin Raamatun ensimmäisen Sanan alkuosa
viittasi puhuen Luojasta.
Paavali kirjoitti:
”Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle
ja antanut hänet kaiken pääksi”
Raamatun ensimmäinen Sana
sisältää siis kätketysti
erittäin tarkan kuvauksen siitä
Pelastuksen evankeliumista,
joka ikuisista ajoista asti on ollut siltä varalta,
että Jumalan kuvaksi luotu Aadam
joutuisi pahan valtaan
niinkuin sitten kävikin,
ja Isä joutuisi lähettämään
oman ainokaisen Poikansa
rinnaltaan maan päälle Viimeiseksi Aadamiksi,
joka ottaa päälleen
Aadamin ja koko Aadamin suvun synnin.
Johannes huusi:
”Katso, Jumalan Karitsa,
joka ottaa pois maailman synnin!”